LAAHUSNOSTOT
Käsilenkki
Käsilenkki tulee pukuihin, joihin ei joko materiaalista tai helman leikkauksesta johtuen voi laittaa muunlaista kiinnitystä. Tällaisia pukuja on sifonki- ja tyllikankaista valmistetut puvut, jossa on yksinkertainen helma. Myös hyvin runsaasti leikatut satiini- ja mikadohelmat sekä kreppihelmat saavat käsilenkit.
Käsilenkki on lähes aina irrallinen satiininauha, jossa on nappi. Pukuun tulee helman alareunaan alapuolella 1 tai useampi pienempi satiininauhalenkki, josta nauha pujotetaan kun lenkki halutaan nostaa. Toisinaan käsilenkki voidaa piilottaa kiinteästi pukuun, mutta nämä tapaukset ovat harvinaisempia.
Käsilenkki nousee useimmiten vietävän henkilön vasempaan käteen, jolloin sen korkeutta on helpompi kontrolloida, kun käsi lepää paikoillaan viejän olkapäällä. Joissain tapauksissa se voidaan nostaa myös oikeaan käteen, mutta tällöin se on herkempi liikkumaan jos ilmassa oleva käsi pääsee vaihtamaan korkeutta.
Tämä nostotapa yhdistyy usein joko Amerikkalaiseen tai Ranskalaiseen nostoon, sillä alemmat kapeat kerrokset vaativat erilaista nostamista.
Kuva: Maria Peltomaa
Ranskalainen nosto “french bustle”
Ranskalainen nosto nostaa laahuksen helman alle. Helman alle on kiinnitetty yleensä saumoihin lenkkejä ja nappeja tai yhteen solmittavia nauhoja. Näitä voi olla puvussa useitakin, jotta puvusta saadaan parhaiten pois sekä laahuksen leveys että pituus.
Tämä nosto sopii erityisen hyvin kreppi- ja pitsipukuihin, mutta käy myös muihin pukuihin, jos niissä on saumoja tai tekstuuria joiden sekaan/kohdalle kiinnitykset voi piilottaa. Tämä on erityisen kiva siksi, että sen napit ja lenkit eivät juurikaan näy päälle päin.
Kuva: Jussi Korkeela
Amerikkalainen nosto “American bustle”
Amerikkalainen nosto on varmasti perinteisin nostotapa, jossa puvun helmaan laitetaan nappeja ja lenkkejä jotka kiinnitetään toisiinsa. Se muodostaa helmaan kiilamaisia kangasryppäitä.
Kiinnitykset vaativat pukuun yleensä jotain tekstuuria tai yksityiskohtaa, johon ne saa piilotettua. Se, kuinka monta nappia ja lenkkiä tarvitaan, riippuu puvun mallista, samoin se, mihin napit sijoitetaan.
Tämän nostotavan voi käyttää melkein kaikkiin pukuihin, kunhan laahuksen painon saa jaettua tasaisesti eikä kiinnitykset häiritse sinua. Erityisen usein tätä nostoa käytetään pitsikoristeisiin tyllipukuihin tai sellaisiin pukuihin missä on valmiina koristenapit. Oikeastaan ainoat, johon tätä suosittelen hyvin harvoin, on kreppipuvut, sillä niissä on painoa monesti liikaa.
Kuva: Lotta Polviander
Laahuksen kääntönosto
Tälle nostolle ei taida olla mitään virallista nimeä, mutta kutsun sitä kääntönostoksi. Tämä nostotapa on ehkä kaikkein huomaamattomin ja yksinkertaisin. Siinä helman reunaan ja alle ommellaan tarpeeksi tiheästi nappeja ja lenkkejä, ja kun aika koittaa, napitetaan ne järjestyksessä paikoilleen. Helma kääntyy itsensä alle ja lopputulos näyttää käytännössä kuin puvussa ei laahusta olisi koskaan ollutkaan. Tämän noston toteuttaminen on melko työlästä, ja tämä onkin ainoa nosto josta laskutan erikseen. Tämä nosto sopii myös hyvin moniin pukuihin, mutta vaatii sen että puvussa on kaksi kerrosta joihin kiinnityksiä voi laittaa. Tämän noston suurin miinuspuoli on se, että taitekohta osuu aina väkisinkin maahan, joten se voi päästä tummumaan ja rispaantumaan, jolloin pukua ei saa enää entiselleen. Tätä en siis suosittele, jos puvun jälleenmyyntiarvon säilyminen mahdollisimman hyvänä on tärkeää.
Kuva: Essi Miettinen